Harmaata ulkona, harmaata sisällä.

Jos jotain positiivista hakemalla hakee niin viime viikon syömisten tarkkailu on tuottanut tulosta -2kg. Nesteitä on siis lähtenyt.
Ehkä paras suoritus viime viikossa oli etten kertaakaan kajonnut herkkuihin. Ei karkkia, ei pullaa, ei sipsiä, ei keksejä ja etenkin ei suklaata. Niitä kaikkia olisi ollut saatavilla, mutta pidin näppini kurissa.

Yritän itselleni vakuuttaa, etten ole laihiksella vaan tarkkailen syömisiäni ja hieman vähennän herkkuja. Mutta ajatukset pyörivät jatkuvasti sen ruuan ympärillä, mitä saa syödä ja mitä ei.
Syömiseni kirjaan kalorilaskuri.fi sivustolle, en pidä sitä julkisena, kun
en halua vielä varsinaisesti neuvoja siitä, mitä kannattaisi korjata. Ehkä syömiset on
melko OK kun jätän herkut pois, tykkään hedelmistä ja kasviksista ja syön normaalia
ruokaa.

Ongelma onkin se liikunta mitä en tahtoisi jaksaa tehdä. Joskus oon miettinyt uimahalliin menoa, ennen tykkäsin tosi paljon uimisesta ja tykkäisin vieläkin.
Saisin Mtt:n kautta viel 10 ilmais lippua sinne. Mutta mä en kehtaa.
Miettikää ny, tämmönen lähes satakakskyt kilonen ryhävalas sukeltaa altaaseen, johan sieltä vesi loppuu kesken.
Puolet uimahallin käyttäjistä sokeutuisi, kun näkisivät minut sirosti vaappumassa läskit tursuten uimapuvusta. Yh, ei kuulosta yhtään kivalta.

Kai pitäis alottaa ihan vaan kävelystä, kyllähän mä jonkin verran käynkin kävelyllä, mut pitäisi siis lisätä sitä. Ehkä sitten jonain päivänä olen niin hoikka, että kehtaisin lähteä sinne uimahalliin.